järkipuoli
Suomi muokkaa
Adjektiivi muokkaa
järkipuoli (26)
- (puhekieltä) mielisairaudesta kärsivä, järkensä menettänyt
- Järkipuoli mies ei kenenkään neuvoja kaipaa.
Käännökset muokkaa
1. puhekieltä: mielisairaudesta kärsivä, järkensä menettänyt
|
Substantiivi muokkaa
järkipuoli
- (puhekieltä) hullu, mielisairas
- Poloinen järkipuoli siellä ahtoi hiekkaa suuhunsa.
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | järkipuoli | järkipuolet |
| genetiivi | järkipuolen | järkipuolten järkipuolien |
| partitiivi | järkipuolta | järkipuolia |
| akkusatiivi | järkipuoli; järkipuolen |
järkipuolet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | järkipuolessa | järkipuolissa |
| elatiivi | järkipuolesta | järkipuolista |
| illatiivi | järkipuoleen | järkipuoliin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | järkipuolella | järkipuolilla |
| ablatiivi | järkipuolelta | järkipuolilta |
| allatiivi | järkipuolelle | järkipuolille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | järkipuolena | järkipuolina |
| translatiivi | järkipuoleksi | järkipuoliksi |
| abessiivi | järkipuoletta | järkipuolitta |
| instruktiivi | – | järkipuolin |
| komitatiivi | – | järkipuoline- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | järkipuole- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
järkipuol- | |