hourupää

Suomi

Substantiivi

hourupää

hullu

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	hourupää	hourupäät
genetiivi	hourupään	hourupäiden hourupäitten
partitiivi	hourupäätä	hourupäitä
akkusatiivi	hourupää; hourupään	hourupäät
sisäpaikallissijat
inessiivi	hourupäässä	hourupäissä
elatiivi	hourupäästä	hourupäistä
illatiivi	hourupäähän	hourupäihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	hourupäällä	hourupäillä
ablatiivi	hourupäältä	hourupäiltä
allatiivi	hourupäälle	hourupäille
muut sijamuodot
essiivi	hourupäänä	hourupäinä
translatiivi	hourupääksi	hourupäiksi
abessiivi	hourupäättä	hourupäittä
instruktiivi	–	hourupäin
komitatiivi	–	hourupäine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	hourupää-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

yhdyssana sanoista houru ja pää

Liittyvät sanat

Synonyymit

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=hourupää&oldid=4487306”