Substantiivi

muokkaa

matu (1)

  1. (slangia, halventava) ulkomaalainen, joka ei ole Suomessa työssä, muuttanut puolisonsa luo tai ole todellinen pakolainen. Sanalla viitataan usein erityisesti Afrikasta tai Lähi-idästä saapuneisiin ihmisiin.
    Suomi on maahantunkeutujien eli Matujen seivova[sic] pöytä, johon rynnätään kahmimaan parhaat päältä. (MV-lehti)
    Matu, mistä tulet? Sinne menet! (Teuvo Hakkaraisen vaalimainos 2019)

Etymologia

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa