aro
Katso myös: Aro, aró ja äro |
KansainvälinenMuokkaa
LyhenneMuokkaa
aro
SuomiMuokkaa
SubstantiiviMuokkaa
aro (1)
- luonnonvaraisen heinä- ja ruohokasvillisuuden ja joskus myös pensaiden peittämä verrattain kuiva ja puuton kasvillisuusvyöhyke
- kostea ranta- tai luonnonniitty (Juslen 1745) [2]
ÄäntäminenMuokkaa
- IPA: /ˈɑro/
- tavutus: a‧ro
TaivutusMuokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | aro | arot |
genetiivi | aron | arojen |
partitiivi | aroa | aroja |
akkusatiivi | aro; aron |
arot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | arossa | aroissa |
elatiivi | arosta | aroista |
illatiivi | aroon | aroihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | arolla | aroilla |
ablatiivi | arolta | aroilta |
allatiivi | arolle | aroille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | arona | aroina |
translatiivi | aroksi | aroiksi |
abessiivi | arotta | aroitta |
instruktiivi | – | aroin |
komitatiivi | – | aroine- + omistusliite |
KäännöksetMuokkaa
Liittyvät sanatMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa
aroaasi, aroeläin, arohumala, arohyyppä, arokana, arokasvi, arokettu, arolammas, arolilja, arovyöhyke, heinäaro, arokosteikko
Aiheesta muuallaMuokkaa
EnglantiMuokkaa
SubstantiiviMuokkaa
aro (monikko aros)
- (slangia) aromantikko, aromanttinen henkilö
EspanjaMuokkaa
SubstantiiviMuokkaa
aro m. (monikko aros)
Aiheesta muuallaMuokkaa
- aro Real Academia Españolan sanakirjassa
EsperantoMuokkaa
SubstantiiviMuokkaa
aro
IdoMuokkaa
SubstantiiviMuokkaa
aro
- (yksikkö) aari
Suomen romaniMuokkaa
PrepositioMuokkaa
aro
- vastaa suomen illatiivia ja inessiiviä (sisällä, sisälle)
ViitteetMuokkaa
ViitteetMuokkaa
- ↑ Kotoistus-hanke & Unicode Consortium: Locale Data Summary for Finnish (Versio 36) Viitattu 1.5.2020.
- ↑ Suomen sanojen alkuperä 1992, 83