eläin

Katso artikkeli Eläin Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

eläin (33)

(biologia) eläinkuntaan kuuluva monisoluinen aitotumainen eliö
Kissa on eläin.

Puhuttu kieli erottaa ihmiset muista eläimistä.
(arkikieltä, kuvaannollisesti) alkuvoimainen henkilö
Jätkä on eläin!

Ääntäminen

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	eläin	eläimet
genetiivi	eläimen	eläimien eläinten
partitiivi	eläintä	eläimiä
akkusatiivi	eläin; eläimen	eläimet
sisäpaikallissijat
inessiivi	eläimessä	eläimissä
elatiivi	eläimestä	eläimistä
illatiivi	eläimeen	eläimiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	eläimellä	eläimillä
ablatiivi	eläimeltä	eläimiltä
allatiivi	eläimelle	eläimille
muut sijamuodot
essiivi	eläimenä (eläinnä)	eläiminä
translatiivi	eläimeksi	eläimiksi
abessiivi	eläimettä	eläimittä
instruktiivi	–	eläimin
komitatiivi	–	eläimine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	eläime-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	eläin-

Etymologia

verbistä elää johtimella -in

Käännökset

1. eläinkunnan eliö

afar: aa'la
albania: kafshë m.
azeri: heyvan
bulgaria: животно n.
englanti: animal
ersä: ракша [rakša]
espanja: animal m.
hollanti: dier n.
islanti: dýr
italia: animale m.
japani: 動物 [dōbutsu]
karjala: elätti; žiivatta
kroatia: životinja f.
kurdi: ajel
latvia: dzīvnieks
malta: annimal
mokša: ракша [rakša]
norja: dyr
pohjoissaame: eal'li
portugali: animal m.

puola: zwierzę
ranska: animal m.
romani (Suomen): kriatuuros, kreatuuros
romania: animal n.
ruotsi: djur
saksa: Tier n.
serbia: животиња, životinja f.
slovakki: živočích m.
sloveeni: žival f.
tanska: dyr
tšekki: živočich
tšuvassi: выльӑх [vylʹăh]
turkki: hayvan
ukraina: тварина f.
unkari: állat
valkovenäjä: жывёла f.
vatja: elain; zvieri
venäjä: животное n.
vepsä: živat
viro: loom

2. alkuvoimainen henkilö

italia: bestia f.

Liittyvät sanat

Johdokset

adjektiivit: eläimellinen, eläinopillinen, eläinperäinen, eläinrakas
substantiivit: eläimistö

Yhdyssanat

alkueläin, aroeläin, aurinkoeläin, eläinanatomia, eläinkanta, eläinkauppa, eläinkoe, eläinkunta, eläinlaji, eläinlääke, eläinlääketiede, eläinlääkäri, eläinmaailma, eläinmaantiede, eläinmuseo, eläinnäyttely, eläinoppi, eläinpatologi, eläinpatologia, eläinpsykologia, eläinpuisto, eläinpöly, eläinrakas, eläinrasva, eläinrata, eläinravinto, eläinrehu, eläinrääkkäys, eläinsairaala, eläinsatu, eläinsuoja, eläinsuojelija, eläinsuojelu, eläintalous, eläintarha, eläintauti, eläintenhoitaja, eläintenhoito, eläintenkesyttäjä, eläintiede, eläintieteellinen, eläintieteilijä, eläintuotanto, emoeläin, haaskaeläin, hevoseläin, hirvieläin, hylje-eläin, hyötyeläin, hämähäkkieläimet, hämähäkkieläin, isäntäeläin, itiöeläin, juhtaeläin, juurieläin, jäniseläin, kaksoiseläin, kansalliseläin, karjaeläin, kavioeläin, kissaeläin, koe-eläin, koiraeläin, koiraseläin, korallieläin, kotieläin, krokotiilieläin, kuormaeläin, laumaeläin, leikkieläin, lemmikkieläin, loiseläin, maaeläin, merieläin, metsäneläin, naaraseläin, nautaeläin, norsueläin, näätäeläimet, näätäeläin, onteloeläin, petoeläin, pieneläinklinikka, pieneläintunneli, pohjaeläin, polyyppieläin, pussieläin, päiväeläin, rataseläin, riistaeläin, ripsieläin, saaliseläin, sammakkoeläimet, sammakkoeläin, sammaleläin, sienieläin, siimaeläin, siitoseläin, sikaeläimet, sikaeläin, sirkuseläin, sivettieläin, sorkkaeläimet, sorkkaeläin, säde-eläin, tarueläin, terraarioeläin, teuraseläin, tohvelieläin, toteemieläin, tuhoeläin, tuotantoeläin, turkiseläin, uhrieläin, vahinkoeläin, vaippaeläin, vankkurieläin, verrokkieläin, vesieläin, vetoeläin, villieläin, vuohieläin, yhteiskuntaeläin, yöeläin

Aiheesta muualla

eläin Kielitoimiston sanakirjassa
eläin Suomen murteiden sanakirjassa
eläin Tieteen termipankissa
eläin Suomen etymologisessa sanakirjassa
Artikkeli 321 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa