Katso myös: Karhu
Wikipedia
Katso artikkeli Karhu Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
Karhu kellii.

Substantiivi

muokkaa

karhu (1)

  1. Ursus-suvun suurikokoisia petoeläimiä; erityisesti pohjoisessa Euraasiassa yleinen ruskeakarhu (Ursus arctos), kaikkiruokainen metsissä viihtyvä nisäkäs, Euroopan suurin petoeläin
  2. (arkikieltä) maksukehotus, karhukirje
    Lähetin jo toisen karhun, kun Virtanen ei ole vieläkään maksanut laskuaan.
    Puhelinoperaattorilta saapui karhu.

Ääntäminen

muokkaa

Taivutus

muokkaa

Etymologia

muokkaa
  • rajoittuu itämerensuomeen, johdettu samasta lähtömuodosta kuin karhea (’karkea’), karhi, (’oksaisesta puusta tehty äes’) < suomalais-volgalaisesta sanasta *karča, ’risu, oksa’; laajemmalle levinneitä vastineita etäsukukielissä on sanoilla kontio, ohto ja otso (Oksanen: Karhu, kontio, ohto ja otso Karhun nimitysten kielellisillä lähteillä, s. 14)

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Idiomit

muokkaa
  • lähteä sutta pakoon, tulla karhu vastaan
    1. joutua vaikeasta asemasta vielä vaikeampaan
Synonyymit
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • karhu Kielitoimiston sanakirjassa
  • karhu Tieteen termipankissa
  • Artikkeli 248 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa