karhuaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakarhuaminen (38)
- teonnimi verbistä karhuta
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | karhuaminen | karhuamiset |
| genetiivi | karhuamisen | karhuamisten karhuamisien |
| partitiivi | karhuamista | karhuamisia |
| akkusatiivi | karhuaminen; karhuamisen |
karhuamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | karhuamisessa | karhuamisissa |
| elatiivi | karhuamisesta | karhuamisista |
| illatiivi | karhuamiseen | karhuamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | karhuamisella | karhuamisilla |
| ablatiivi | karhuamiselta | karhuamisilta |
| allatiivi | karhuamiselle | karhuamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | karhuamisena (karhuamisna) |
karhuamisina |
| translatiivi | karhuamiseksi | karhuamisiksi |
| abessiivi | karhuamisetta | karhuamisitta |
| instruktiivi | – | karhuamisin |
| komitatiivi | – | karhuamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | karhuamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
karhuamis- | |