kyy
Suomi
muokkaa
Substantiivi
muokkaakyy (18)
- Kyykäärme (Vipera berus), matelija, jota tavataan lähes koko Suomessa. Kyy on ainoa Suomen luonnossa elävä myrkkykäärme. Kyyn tunnistaa ruskehtavasta tai harmaasta väristä ja koko eläimen mittaisesta sahanteräjuovasta. Myös tummia yksivärisiä yksilöitä esiintyy, jolloin lajin määrittämiseksi kannattaa kiinnittää huomio silmäterän pystysuoruuteen.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: [ˈk̟ʷyː]
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kyy | kyyt |
| genetiivi | kyyn | kyiden kyitten |
| partitiivi | kyytä | kyitä |
| akkusatiivi | kyy; kyyn |
kyyt |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kyyssä | kyissä |
| elatiivi | kyystä | kyistä |
| illatiivi | kyyhyn | kyihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kyyllä | kyillä |
| ablatiivi | kyyltä | kyiltä |
| allatiivi | kyylle | kyille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kyynä | kyinä |
| translatiivi | kyyksi | kyiksi |
| abessiivi | kyyttä | kyittä |
| instruktiivi | – | kyin |
| komitatiivi | – | kyine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kyy- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaa- kantauralin kije tai *küje; sukulaissanoja: unkarin kígyó, viron küü, moksan куй
Käännökset
muokkaa1. Vipera berus