SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

luonto (1-J)

  1. maapallolla kaikki, mikä ei ole ihmisen rakentamaa tai järjestelemää
  2. (arkikieltä) luonne
    Mulla on semmonen luonto, että perään en anna.
  3. (mytologia) suojelushaltija

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈluo̯nt̪o/, [ˈlʷuo̞n̪t̪o̞]
  • tavutus: luon‧to

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi luonto luonnot
genetiivi luonnon luontojen
partitiivi luontoa luontoja
akkusatiivi luonto;
luonnon
luonnot
sisäpaikallissijat
inessiivi luonnossa luonnoissa
elatiivi luonnosta luonnoista
illatiivi luontoon luontoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi luonnolla luonnoilla
ablatiivi luonnolta luonnoilta
allatiivi luonnolle luonnoille
muut sijamuodot
essiivi luontona luontoina
translatiivi luonnoksi luonnoiksi
abessiivi luonnotta luonnoitta
instruktiivi luonnoin
komitatiivi luontoine-
+ omistusliite

EtymologiaMuokkaa

johdos sanasta luoda (luo- + -nto)[1]

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa
IdiomitMuokkaa

luonto kutsuu, tuntea tarvetta ulostaa

YhdyssanatMuokkaa

ihmisluonto, luonnonaarre, luonnonaihe, luonnonaine, luonnonalue, luonnonannin, luonnonasfaltti, luonnonaste, luonnonedellytys, luonnonelinkeino, luonnonelämys, luonnonelämä, luonnonesine, luonnoneste, luonnonetu, luonnonfilosofi, luonnonfilosofia, luonnonhaaveilu, luonnonhaltija, luonnonharmaa, luonnonharrastus, luonnonhartsi, luonnonhavainto, luonnonheinä, luonnonhistoria, luonnonhius, luonnonihme, luonnonilmiö, luonnonjogurtti, luonnonjärjestys, luonnonjää, luonnonkaasu, luonnonkansa, luonnonkasvi, luonnonkatastrofi, luonnonkierto, luonnonkihara, luonnonkivi, luonnonkosmetiikka, luonnonkuitu, luonnonkukka, luonnonkumi, luonnonkylvö, luonnonlahja, luonnonlaidun, luonnonlaki, luonnonlanta, luonnonlapsi, luonnonlyriikka, luonnonlyyrikko, luonnonlääke, luonnonlääkintä, luonnonmenetelmä, luonnonmetsä, luonnonmullistus, luonnonmuodostuma, luonnonniitty, luonnonnurmi, luonnonoikeus, luonnonoikku, luonnonoppi, luonnonpalvonta, luonnonpuisto, luonnonraikas, luonnonraiskaus, luonnonrakkaus, luonnonrauha, luonnonravinto, luonnonrikkaus, luonnonsatama, luonnonsiemennys, luonnonsilkki, luonnonsäästiö, luonnontaiteilija, luonnontalous, luonnontapahtuma, luonnontiede, luonnontieto, luonnontila, luonnontuote, luonnonuskonto, luonnonvaisto, luonnonvalinta, luonnonvalo, luonnonvara, luonnonvarasto, luonnonvoima, luonnonväri, luonnonväärä, luonnonystävä, luonnonääni, luontoaihe, luontoaktivisti, luontoelokuva, luontoemo, luontofilmi, luontohavainto, luontokappale, luontokerho, luontokuva, luontopolku, luontoretki, luontoäiti, lähiluonto, metsäluonto, saaristoluonto

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • luonto Kielitoimiston sanakirjassa
  • luonto Tieteen termipankissa
  • Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Luonne ja luonto. Kotimaisten kielten keskus

ViitteetMuokkaa

  1. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X.