multa
Suomi
muokkaaPronomini
muokkaaSubstantiivi
muokkaamulta (10)
- lehtometsien runsaasta lehtikarikkeesta syntyvä eloperäinen maalaji, johon on sekoittunut myös kivennäismaalajeja
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈmult̪ɑ/
- tavutus: mul‧ta
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | multa | mullat |
genetiivi | mullan | multien (multain) |
partitiivi | multaa | multia |
akkusatiivi | multa; mullan |
mullat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | mullassa | mullissa |
elatiivi | mullasta | mullista |
illatiivi | multaan | multiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | mullalla | mullilla |
ablatiivi | mullalta | mullilta |
allatiivi | mullalle | mullille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | multana | multina |
translatiivi | mullaksi | mulliksi |
abessiivi | mullatta | mullitta |
instruktiivi | – | mullin |
komitatiivi | – | multine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | mulla- | |
vahva vartalo | multa- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. lehtometsien runsaasta lehtikarikkeesta syntyvä eloperäinen maalaji, johon on sekoittunut myös soraa
Liittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- verbit: mullittaa, multaantua, multautua
Yhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- multa Kielitoimiston sanakirjassa
- multa Tieteen termipankissa
- Artikkeli 1112 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa