laskea (58) (taivutus[luo])

  1. tehdä laskutoimituksia; arvioida matemaattisesti; selvittää lukumäärä, ottaa luku
    Osallistujien määrä laskettiin kolmeksisadaksikahdeksi.
    Laskettaessa luku otettiin kolmeksikymmeneksiyhdeksi.
  2. arvella, arvioida, laskelmoida
  3. siirtää jokin alaspäin
  4. tulla liukuen tai veden päällä kelluen alas jotakin pitkin
    laskea mäkeä, laskea koskea, laskea liukumäkeä
  5. (Auringosta) kadota horisontin taa
    katsella hitaasti laskevaa Aurinkoa
  6. vähentyä, tulla alaspäin joltain tasolta
    Työttömyys laskee hitaasti.
  7. vähentää
    Leningradin voimalan tehoa laskettiin vaaran vuoksi. (hs.fi)
  8. päästää pois
    laskea joku menemään
    laskea vesi pois tynnyristä
  9. (joesta) johtaa johonkin
    Rein laskee Pohjanmereen.
  10. (merenkulku) vähentää purjeiden pinta-alaa
  11. laittaa verkot tai ankkuri veteen
  12. luetella numeroita
    Pikku-Pekka osaa laskea jo seitsemään.
  13. asentaa maahan putki, kaapeli, tms.
  14. ottaa huomioon
    Pieniä virheitä ei lasketa.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈlɑskeɑˣ/
  • tavutus: las‧ke‧a

Etymologia

muokkaa

(matematiikka) Mnemosyne-lehdessä v. 1820 esitetty uudissana[1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

laskea olutta, laskea laiturille, laskea mäkeä, laskea yhteen, laskeminen, lasku, lukea

Vastakohdat
muokkaa

3. siirtää alaspäin nostaa

Johdokset
muokkaa

Idiomit

muokkaa
  • laskea alleenvirtsata tahtomattaan housuihin, vuoteeseen tms.
  • laskea jonkin varaanluottaa johonkin
  • laskea leikkiäpilailla
  • laskea lipettiä – puhua perättömiä, valehdella
  • laskea maan poveenhaudata vainaja
  • laskea markkinoillejulkaista tuote
  • laskea olutta – valuttaa oluthanasta olutta tuoppiin
  • laskea rimaa – madaltaa vaatimustasoa
  • laskea yhden käden sormin – laskea pieni kokonaismäärä
  • laskea yhteensummata, laskea kokonaismäärä

Aiheesta muualla

muokkaa
  • laskea Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkelit 295, 1170 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Viitteet

muokkaa
  1. Lauri Hakulinen: Suomen kielen rakenne ja kehitys. 4.painos. Helsinki: Otava, 1979.