laskea
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaa- tehdä laskutoimituksia; arvioida matemaattisesti; selvittää lukumäärä, ottaa luku
- Osallistujien määrä laskettiin kolmeksisadaksikahdeksi.
- Laskettaessa luku otettiin kolmeksikymmeneksiyhdeksi.
- arvella, arvioida, laskelmoida
- siirtää jokin alaspäin
- tulla liukuen tai veden päällä kelluen alas jotakin pitkin
- laskea mäkeä, laskea koskea, laskea liukumäkeä
- (Auringosta) kadota horisontin taa
- katsella hitaasti laskevaa Aurinkoa
- vähentyä, tulla alaspäin joltain tasolta
- Työttömyys laskee hitaasti.
- vähentää
- Leningradin voimalan tehoa laskettiin vaaran vuoksi. (hs.fi)
- päästää pois
- laskea joku menemään
- laskea vesi pois tynnyristä
- (joesta) johtaa johonkin
- Rein laskee Pohjanmereen.
- (merenkulku) vähentää purjeiden pinta-alaa
- laittaa verkot tai ankkuri veteen
- luetella numeroita
- Pikku-Pekka osaa laskea jo seitsemään.
- asentaa maahan putki, kaapeli, tms.
- ottaa huomioon
- Pieniä virheitä ei lasketa.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈlɑskeɑˣ/
- tavutus: las‧ke‧a
Etymologia
muokkaa(matematiikka) Mnemosyne-lehdessä v. 1820 esitetty uudissana[1]
Käännökset
muokkaa2. arvella
|
6. vähentyä
|
|
7. vähentää
|
10. purjeet
|
Liittyvät sanat
muokkaalaskea olutta, laskea laiturille, laskea mäkeä, laskea yhteen, laskeminen, lasku, lukea
Vastakohdat
muokkaa3. siirtää alaspäin nostaa
Johdokset
muokkaa- verbit: laskeskella, lasketella, laskettaa, laskeutua
- substantiivit: laskenta, laskento, laskija, laskimo, laskin, lasko, laskos, lasku, laskuri
Idiomit
muokkaa- laskea alleen – virtsata tahtomattaan housuihin, vuoteeseen tms.
- laskea jonkin varaan – luottaa johonkin
- laskea leikkiä – pilailla
- laskea lipettiä – puhua perättömiä, valehdella
- laskea maan poveen – haudata vainaja
- laskea markkinoille – julkaista tuote
- laskea olutta – valuttaa oluthanasta olutta tuoppiin
- laskea rimaa – madaltaa vaatimustasoa
- laskea yhden käden sormin – laskea pieni kokonaismäärä
- laskea yhteen – summata, laskea kokonaismäärä
Aiheesta muualla
muokkaaViitteet
muokkaa- ↑ Lauri Hakulinen: Suomen kielen rakenne ja kehitys. 4.painos. Helsinki: Otava, 1979.