Substantiivi

muokkaa

laskenta (9-J)[1]

  1. matemaattisten operaatioiden suorittaminen tai matemaattisen ongelman ratkaiseminen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈlɑskent̪ɑ/
  • tavutus: las‧ken‧ta

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi laskenta laskennat
genetiivi laskennan laskentojen
(laskentain)
partitiivi laskentaa laskentoja
akkusatiivi laskenta;
laskennan
laskennat
sisäpaikallissijat
inessiivi laskennassa laskennoissa
elatiivi laskennasta laskennoista
illatiivi laskentaan laskentoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi laskennalla laskennoilla
ablatiivi laskennalta laskennoilta
allatiivi laskennalle laskennoille
muut sijamuodot
essiivi laskentana laskentoina
translatiivi laskennaksi laskennoiksi
abessiivi laskennatta laskennoitta
instruktiivi laskennoin
komitatiivi laskentoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo laskenna-
vahva vartalo laskenta-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

differentiaalilaskenta, integraalilaskenta, kustannuslaskenta, laskenta-aika, laskentakeskus, laskentapalvelu, laskentataulukko, laskentateho, laskentatoimi, lentolaskenta, liikelaskenta, liikennelaskenta, lähtölaskenta, matriisilaskenta, palkanlaskenta, tarkistuslaskenta, taulukkolaskenta, tilastolaskenta, todennäköisyyslaskenta, vaihtoehtolaskelma, variaatiolaskelma, variaatiolaskenta, vektorilaskenta, väestölaskenta, väestönlaskenta, ääntenlaskenta

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9-J