SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

laskimo (2)

  1. (anatomia) verisuoni, jossa veri virtaa sydämeen päin

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈlɑskimo/
  • tavutus: las‧ki‧mo

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi laskimo laskimot
genetiivi laskimon laskimojen
laskimoiden
laskimoitten
partitiivi laskimoa laskimoita
laskimoja
akkusatiivi laskimo;
laskimon
laskimot
sisäpaikallissijat
inessiivi laskimossa laskimoissa
elatiivi laskimosta laskimoista
illatiivi laskimoskimon laskimoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi laskimolla laskimoilla
ablatiivi laskimolta laskimoilta
allatiivi laskimolle laskimoille
muut sijamuodot
essiivi laskimona laskimoina
translatiivi laskimoksi laskimoiksi
abessiivi laskimotta laskimoitta
instruktiivi laskimoin
komitatiivi laskimoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo laskimo-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

EtymologiaMuokkaa

Lönnrotin 1800-luvulla luoma uudissana[1].

Yhä ja lakkaamatta liikku veri ruumiissa. Tämä liikunto toimitetaan kahdenlaisilta suonilta. Toiset, laskimot (laskusuonet, verisuonet venae) nimeltänsä, juontavat kaikesta ruumiista veren keuhkoihin.[2]

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

YhdyssanatMuokkaa

keuhkolaskimo, laskimonlaajentuma, laskimopunos, laskimotukos, laskimotulehdus, laskimoveri, napalaskimo, onttolaskimo, porttilaskimo

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • laskimo Kielitoimiston sanakirjassa

ViitteetMuokkaa

  1. Kulonen, Ulla-Maija. Sydämestä syöpään, kalvosta keuhkoon. Suomen lääketieteellisen sanaston etymologiaa. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 1995 (23). (Verkkoversio. Viitattu 8.7.2012.)
  2. Lönnrot, Elias. Ilmasta terveyttä suhden. Mehiläinen no 7 1837: s. 12. Digitoitu versio.