kuollut
Suomi
muokkaaAdjektiivi
muokkaakuollut (47) (komparatiivi kuolleempi, superlatiivi kuollein) (taivutus[luo])
- (ihmisestä tai muusta eliöstä) sellainen, jonka elämä on päättynyt, joka on vainaja
- jonka aiheenvaihdunta on lakannut
- Kuollut kudos huonontaa haavan paranemista lisäämällä infektioriskiä.
- sellainen, joka ei ole ollutkaan elävä
- Kivi on kuollutta ainetta.
- joka ei voi ylläpitää elämää
- Hapettomia eli kuolleita alueita on suuressa osassa Itämerta.
- jonka käyttö on lakannut
- kuollut kieli
- (tekniikka) jokin laitteen näytön tai säädön alue, jota ei käytetä tarkoitukseensa
- Kuollutta aluetta voidaan säätää estämään toimilaitteen edestakainen toiminta (huojunta).
- (tekniikka) toimimaton, rikkinäinen
- Näytössä oli yksi kuollut pikseli, joka ei häirinnyt katselua lainkaan.
- (kuvaannollisesti) sellainen missä ei ole elämää; autio, hiljainen
- Kovin oli kuollutta maaseudun elämä.
- Lauantaina baarissa oli ihan kuollutta.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkuolːut̪/
Käännökset
muokkaa1. sellainen, jonka elämä on päättynyt
Liittyvät sanat
muokkaaSynonyymit
muokkaaVastakohdat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- kuollut Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi
muokkaakuollut (47)
- vainaja, kuollut henkilö
- Vanhaan aikaan kuollut laitettiin ruumislaudalle.
- Eräissä kulttuureissa kuolleet haudataan vuorokauden kuluessa kuolemasta.
- Maailmalla on varsin yleistä ruokailla kuolleiden seurassa.
- (urheilu) palanut
- viides lyöjä ja kaksi kuollutta
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkuolːut̪/
- tavutus: kuol‧lut
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kuollut | kuolleet |
genetiivi | kuolleen | kuolleiden kuolleitten |
partitiivi | kuollutta | kuolleita |
akkusatiivi | kuollut; kuolleen |
kuolleet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kuolleessa | kuolleissa |
elatiivi | kuolleesta | kuolleista |
illatiivi | kuolleeseen | kuolleisiin kuolleihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kuolleella | kuolleilla |
ablatiivi | kuolleelta | kuolleilta |
allatiivi | kuolleelle | kuolleille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kuolleena | kuolleina |
translatiivi | kuolleeksi | kuolleiksi |
abessiivi | kuolleetta | kuolleitta |
instruktiivi | – | kuollein |
komitatiivi | – | kuolleine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kuollee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kuollut- |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- adjektiivit: kuolleeton
Yhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- kuollut Kielitoimiston sanakirjassa
Verbi
muokkaakuollut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä kuolla
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kuollut | kuolleet |
genetiivi | kuolleen | kuolleiden kuolleitten |
partitiivi | kuollutta | kuolleita |
akkusatiivi | kuollut; kuolleen |
kuolleet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kuolleessa | kuolleissa |
elatiivi | kuolleesta | kuolleista |
illatiivi | kuolleeseen | kuolleisiin kuolleihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kuolleella | kuolleilla |
ablatiivi | kuolleelta | kuolleilta |
allatiivi | kuolleelle | kuolleille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kuolleena | kuolleina |
translatiivi | kuolleeksi | kuolleiksi |
abessiivi | kuolleetta | kuolleitta |
instruktiivi | – | kuollein |
komitatiivi | – | kuolleine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kuollee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kuollut- |