kuollut

Suomi

Adjektiivi

kuollut (47) (komparatiivi kuolleempi, superlatiivi kuollein) (taivutus[luo])

1. (ihmisestä tai muusta eliöstä) sellainen, jonka elämä on päättynyt, joka on vainaja
2. jonka aiheenvaihdunta on lakannut

   Kuollut kudos huonontaa haavan paranemista lisäämällä infektioriskiä.

3. sellainen, joka ei ole ollutkaan elävä

   Kivi on kuollutta ainetta.

4. joka ei voi ylläpitää elämää

   Hapettomia eli kuolleita alueita on suuressa osassa Itämerta.

5. jonka käyttö on lakannut

   kuollut kieli

6. (tekniikka) jokin laitteen näytön tai säädön alue, jota ei käytetä tarkoitukseensa

   Kuollutta aluetta voidaan säätää estämään toimilaitteen edestakainen toiminta (huojunta).

7. (tekniikka) toimimaton, rikkinäinen

   Näytössä oli yksi kuollut pikseli, joka ei häirinnyt katselua lainkaan.

8. (kuvaannollisesti) sellainen missä ei ole elämää; autio, hiljainen

   Kovin oli kuollutta maaseudun elämä.

   Lauantaina baarissa oli ihan kuollutta.

Ääntäminen

• IPA: /ˈkuolːut̪/

Käännökset

1. sellainen, jonka elämä on päättynyt

englanti: dead, late, deceased; defunct espanja: muerto italia: morto latina: mortuus portugali: morto puola: martwy, zmarły, zepsuty ranska: mort, défunt romania: mort

ruotsi: död, livlös saksa: tot, gestorben tanska: død tšekki: mrtvý turkki: ölü unkari: halott venäjä: мёртвый viro: surnu

Liittyvät sanat

• kuollut kirjain
• kuollut paino

Synonyymit

• edesmennyt

Vastakohdat

• elävä

Yhdyssanat

aivokuollut

Aiheesta muualla

• kuollut Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi

kuollut (47)

1. vainaja, kuollut henkilö

   Vanhaan aikaan kuollut laitettiin ruumislaudalle.

   Eräissä kulttuureissa kuolleet haudataan vuorokauden kuluessa kuolemasta.

   Maailmalla on varsin yleistä ruokailla kuolleiden seurassa.

2. (urheilu) palanut

   viides lyöjä ja kaksi kuollutta

Ääntäminen

• IPA: /ˈkuolːut̪/

• tavutus: kuol‧lut

Käännökset

1. vainaja, kuollut henkilö

englanti: deceased, decedent

saksa: ein Toter/der Tote m.

Liittyvät sanat

• kuolema
• kalmo, sooma
• kuoleminen

Johdokset

• adjektiivit: kuolleeton

Yhdyssanat

aivokuollut, kuolleenkoura

puolikuollut

Aiheesta muualla

• kuollut Kielitoimiston sanakirjassa

Verbi

kuollut

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä kuolla

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kuollut	kuolleet
genetiivi	kuolleen	kuolleiden kuolleitten
partitiivi	kuollutta	kuolleita
akkusatiivi	kuollut; kuolleen	kuolleet
sisäpaikallissijat
inessiivi	kuolleessa	kuolleissa
elatiivi	kuolleesta	kuolleista
illatiivi	kuolleeseen	kuolleisiin kuolleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kuolleella	kuolleilla
ablatiivi	kuolleelta	kuolleilta
allatiivi	kuolleelle	kuolleille
muut sijamuodot
essiivi	kuolleena	kuolleina
translatiivi	kuolleeksi	kuolleiksi
abessiivi	kuolleetta	kuolleitta
instruktiivi	–	kuollein
komitatiivi	–	kuolleine