Adjektiivi

muokkaa

elävä (10) (komparatiivi elävämpi, superlatiivi elävin) (taivutus[luo])

  1. elossa oleva
  2. (kuvaannollisesti) Määritelmä puuttuu.
    luonnonkiven elävä pinta

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈelæʋæ/
  • tavutus: e‧lä‧vä

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Vastakohdat
muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

ihme-elävä, ilmielävä, merenelävä, ulkomaanelävä

Idiomit

muokkaa
  • olla elävien kirjoissa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • elävä Kielitoimiston sanakirjassa
  • elävä Tieteen termipankissa
  • Artikkelit 1011, 3008, 3688 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

elävä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä elää

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi elävä elävät
genetiivi elävän elävien
(eläväin)
partitiivi elävää eläviä
akkusatiivi elävä; elävän elävät
sisäpaikallissijat
inessiivi elävässä elävissä
elatiivi elävästä elävistä
illatiivi elävään eläviin
ulkopaikallissijat
adessiivi elävällä elävillä
ablatiivi elävältä eläviltä
allatiivi elävälle eläville
muut sijamuodot
essiivi elävänä elävinä
translatiivi eläväksi eläviksi
abessiivi elävättä elävittä
instruktiivi elävin
komitatiivi elävine