elävä
Suomi
muokkaaAdjektiivi
muokkaaelävä (10) (komparatiivi elävämpi, superlatiivi elävin) (taivutus[luo])
- elossa oleva
- (kuvaannollisesti) Määritelmä puuttuu.
- luonnonkiven elävä pinta
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈelæʋæ/
- tavutus: e‧lä‧vä
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaIdiomit
muokkaa- olla elävien kirjoissa
Aiheesta muualla
muokkaaVerbi
muokkaaelävä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä elää
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | elävä | elävät |
| genetiivi | elävän | elävien (eläväin) |
| partitiivi | elävää | eläviä |
| akkusatiivi | elävä; elävän |
elävät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | elävässä | elävissä |
| elatiivi | elävästä | elävistä |
| illatiivi | elävään | eläviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | elävällä | elävillä |
| ablatiivi | elävältä | eläviltä |
| allatiivi | elävälle | eläville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | elävänä | elävinä |
| translatiivi | eläväksi | eläviksi |
| abessiivi | elävättä | elävittä |
| instruktiivi | – | elävin |
| komitatiivi | – | elävine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | elävä- | |
| vahva vartalo | elävä- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |