SuomiMuokkaa

AdjektiiviMuokkaa

eloton (34-C)

  1. sellainen, mikä ei liity eliöihin; jolla ei ole elämää
    eloton luonto, elottomat maalajit
  2. (kielitiede) eräiden kielten kieliopillinen suku, joka viittaa siihen että sana ei ole elollinen, toimintakykyinen henkilö tai eläin
    Venäjän neutrit ja elottomat maskuliinit eivät taivu akkusatiivissa.

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈelot̪on/
  • tavutus: e‧lo‧ton

EtymologiaMuokkaa

sanan elo vartalosta elo- ja suffiksista -ton

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

SynonyymitMuokkaa
JohdoksetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • eloton Kielitoimiston sanakirjassa
  • eloton Tieteen termipankissa