Katso myös: Autio

Suomi muokkaa

Adjektiivi muokkaa

autio (3) (komparatiivi autiompi, superlatiivi autioin) (taivutus[luo])

  1. asumaton
  2. hiljainen tai tyhjä paikka

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈɑu̯t̪io/
  • tavutus: au‧ti‧o

Etymologia muokkaa

vanha germaaninen laina[1]

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

autiomaa, autiomaja, autiosaari, autiotalo, autiotila, autiotupa

Aiheesta muualla muokkaa

  • autio Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 357. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.