tyhjä
Suomi muokkaa
Adjektiivi muokkaa
tyhjä (10) (komparatiivi tyhjempi, superlatiivi tyhjin) (taivutus[luo])
- sellainen, mikä ei sisällä mitään tai ketään
- Tyhjät pullot kannattaa palauttaa kauppaan.
- Auto ei käynnistynyt, koska sen akku oli tyhjä.
- Ruuhka-aikojen ulkopuolella linja-autot saattavat kulkea lähes tyhjinä.
- (graafiteoria) sellainen, jonka pituus on nolla
- tyhjä polku
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈt̪yhjæ/
- tavutus: tyh‧jä
Etymologia muokkaa
balttilainen laina[1]
Käännökset muokkaa
1. sellainen, mikä ei sisällä mitään tai ketään
Liittyvät sanat muokkaa
Synonyymit muokkaa
Vastakohdat muokkaa
Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
tyhjä merkitsijä, tyhjäkäsky, tyhjäkäynti, tyhjännauraja, tyhjänpäiten, tyhjäntoimittaja, tyhjäpaino, tyhjäpää, tyhjäsuoli, tyhjätasku, typötyhjä
Idiomit muokkaa
- Ei tyhjä säkki pystyssä pysy.
- potkaista tyhjää – kuolla
- tyhjin käsin
- tyhjän saa pyytämättäkin
- Tyhjästä on paha nyhjäistä. – Jos ei ole mitään, on vaikea saada mitään aikaan.
- Tyhjät tynnyrit kolisevat eniten. – Ne, joilla on vähiten todellista osaamista tai sanottavaa, puhuvat eniten.
Aiheesta muualla muokkaa
- tyhjä Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 355. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.