Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

vuoto (1-F)

  1. vuotaminen, kaasun tai nesteen yleensä tarkoitukseton tihkuminen tai valuminen huokosista, raoista tai rei’istä
  2. salaiseksi tarkoitetun tiedon päätyminen julkisuuteen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈʋuo̯t̪o/
  • tavutus: vuo‧to

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vuoto vuodot
genetiivi vuodon vuotojen
partitiivi vuotoa vuotoja
akkusatiivi vuoto;
vuodon
vuodot
sisäpaikallissijat
inessiivi vuodossa vuodoissa
elatiivi vuodosta vuodoista
illatiivi vuotoon vuotoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi vuodolla vuodoilla
ablatiivi vuodolta vuodoilta
allatiivi vuodolle vuodoille
muut sijamuodot
essiivi vuotona vuotoina
translatiivi vuodoksi vuodoiksi
abessiivi vuodotta vuodoitta
instruktiivi vuodoin
komitatiivi vuotoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo vuodo-
vahva vartalo vuoto-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

aivovuoto, jälkivuoto, kuukautisvuoto, kyynelvuoto, maavuoto, säteilyvuoto, tietovuoto, valkovuoto, verenvuoto, vuotokohta, ylivuoto

Aiheesta muualla muokkaa

  • vuoto Kielitoimiston sanakirjassa
  • vuoto Tieteen termipankissa

Italia muokkaa

Adjektiivi muokkaa

vuoto m., vuota f.[luo] (monikko vuoti m. [luo], vuote f. [luo])

  1. tyhjä
  2. vapaa