Substantiivi

muokkaa

vuoto (1-F)

  1. vuotaminen, kaasun tai nesteen yleensä tarkoitukseton tihkuminen tai valuminen huokosista, raoista tai rei’istä
  2. salaiseksi tarkoitetun tiedon päätyminen julkisuuteen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈʋuo̯t̪o/
  • tavutus: vuo‧to

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vuoto vuodot
genetiivi vuodon vuotojen
partitiivi vuotoa vuotoja
akkusatiivi vuoto;
vuodon
vuodot
sisäpaikallissijat
inessiivi vuodossa vuodoissa
elatiivi vuodosta vuodoista
illatiivi vuotoon vuotoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi vuodolla vuodoilla
ablatiivi vuodolta vuodoilta
allatiivi vuodolle vuodoille
muut sijamuodot
essiivi vuotona vuotoina
translatiivi vuodoksi vuodoiksi
abessiivi vuodotta vuodoitta
instruktiivi vuodoin
komitatiivi vuotoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo vuodo-
vahva vartalo vuoto-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

aivovuoto, jälkivuoto, kuukautisvuoto, kyynelvuoto, maavuoto, säteilyvuoto, tietovuoto, valkovuoto, verenvuoto, vuotokohta, ylivuoto

Aiheesta muualla

muokkaa
  • vuoto Kielitoimiston sanakirjassa
  • vuoto Tieteen termipankissa
  • Artikkeli 3246 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Italia

muokkaa

Adjektiivi

muokkaa

vuoto m., vuota[luo] f. (monikko vuoti [luo] m., vuote [luo] f.)

  1. tyhjä
  2. vapaa