kuolettaa

Suomi

Verbi

kuolettaa (53-C) (taivutus[luo])

1. (arkikieltä) puuduttaa

   Hammas kuoletettiin ennen poistoa.

2. (lääketiede) tuhota jkn. kudos kuumentamalla
3. (kuvaannollisesti) tukahduttaa, lannistaa

   Lopulta kaipuu kuolettaa rakkauden.

4. (oikeustiede) mitätöidä, julistaa mitättömäksi

   Kadonnut ajokorttini kuoletettiin.

   Eräät asiakirjat voidaan kuolettaa vai esittämällä ne kuolettamista haettaessa.

5. (liiketaloustiede) maksaa velkaa vähin erin; tehdä poisto kirjanpidossa

   Lainaa kuoletetaan koronmaksun yhteydessä.

   Laitteiden arvoa kuoletetaan suunnitelmallisesti.

6. (urheilu) vaimentaa liika vauhti liikkessä olevasta pallosta

   Pekka kuoletti pallon ja laukaisi.

7. (harvinainen) hoitaa kuolevaa, olla saapuvilla jkn. kuollessa

   Lähiomaiset kuolettivat vanhusta.

8. (harvinainen) tappaa, surmata

   Tauti on kuolettanut tuhansia.

   Kylmyys ja kuivuus kuolettavat kasveja.

Ääntäminen

• IPA: /ˈkuo̯let̪ːɑːˣ/
• tavutus: kuo‧let‧taa

Käännökset

5. lyhentää velkaa

englanti: amortize

Liittyvät sanat

Synonyymit

• [5] lyhentää velkaa: amortoida

Johdokset

• kuolettaja
• kuolettaminen
• kuoletus
• kuolettava

Aiheesta muualla

• kuolettaa Kielitoimiston sanakirjassa