Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

poisto (1)[1]

  1. poistaminen, poistaa-toiminto tai sen tekeminen jollekin
  2. (laskentatoimi) (usein monikossa) pitkävaikutteisen tuotannontekijän hankintamenon kirjaamista kuluiksi vaikutusaikanaan; hankintamenon vähentäminen tuotoista pitkävaikutteisen tuotannontekijän taloudellisena pitoaikana, minkä seurauksena sen tasearvo pienenee
    tehdä poistot

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈpoi̯st̪o/
  • tavutus: pois‧to

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi poisto poistot
genetiivi poiston poistojen
partitiivi poistoa poistoja
akkusatiivi poisto;
poiston
poistot
sisäpaikallissijat
inessiivi poistossa poistoissa
elatiivi poistosta poistoista
illatiivi poistoon poistoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi poistolla poistoilla
ablatiivi poistolta poistoilta
allatiivi poistolle poistoille
muut sijamuodot
essiivi poistona poistoina
translatiivi poistoksi poistoiksi
abessiivi poistotta poistoitta
instruktiivi poistoin
komitatiivi poistoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo poisto-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

hampaanpoisto, ilmanpoisto, karvanpoisto, kertapoisto, kohdunpoisto, meikinpoistoaine, menojäännöspoisto, poistoilma, poistoputki, poistotahti, poistovoima, vedenpoisto

Aiheesta muualla muokkaa

  • poisto Kielitoimiston sanakirjassa
  • poisto Tieteen termipankissa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1