menehtyä (52-F) (taivutus[luo])

  1. kuolla (hitaasti); nääntyä, riutua, kuihtua
    Potilas menehtyi verenhukkaan.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈmenehˌt̪yæˣ/
  • tavutus: me‧neh‧ty‧ä

Huomautukset

muokkaa
  • sanaa käytetään toisinaan kiertoilmauksen kaltaisesti sanan kuolla korvikkeena
  • usein kuitenkin kuollaan välittömästi, kun taas esim. saatuihin vammoihin kuollaan vasta myöhemmin menehtymällä
    kuolla tulitaistelussa
    menehtyi sairaalassa vammoihin

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa