elämäntapa
SuomiMuokkaa
SubstantiiviMuokkaa
- yksilölle tai yhteisölle tunnusomainen tapa elää tai toimia
- (sosiologia) arkielämän tapahtumasarja merkityksineen ja pyrkimyksineen
ÄäntäminenMuokkaa
- IPA: /ˈelæmænˌt̪ɑpɑ/
- tavutus: e‧lä‧män‧ta‧pa
TaivutusMuokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | elämäntapa | elämäntavat |
genetiivi | elämäntavan | elämäntapojen (elämäntapain) |
partitiivi | elämäntapaa | elämäntapoja |
akkusatiivi | elämäntapa; elämäntavan |
elämäntavat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | elämäntavassa | elämäntavoissa |
elatiivi | elämäntavasta | elämäntavoista |
illatiivi | elämäntapaan | elämäntapoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | elämäntavalla | elämäntavoilla |
ablatiivi | elämäntavalta | elämäntavoilta |
allatiivi | elämäntavalle | elämäntavoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | elämäntapana | elämäntapoina |
translatiivi | elämäntavaksi | elämäntavoiksi |
abessiivi | elämäntavatta | elämäntavoitta |
instruktiivi | – | elämäntavoin |
komitatiivi | – | elämäntapoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | elämäntava- | |
vahva vartalo | elämäntapa- | |
konsonantti- vartalo |
- |
HuomautuksetMuokkaa
Ei saa sekoittaa sanan elintapa kanssa.
Kielitoimiston (Kotus) kanta on, että sanat ovat synonyymejä.
elämäntapa 1. = elintapa. Terveet, säännölliset elämäntavat. Vaatimattomiin elämäntapoihin tottunut. 2. yksilölle t. yhteisölle tunnusomainen, leimallinen tapa elää t. toimia. Amerikkalainen elämäntapa. Liikunta on hänelle elämäntapa.
EtymologiaMuokkaa
yhdyssana sanan elämä yksikön genetiivimuodosta elämän ja sanasta tapa
KäännöksetMuokkaa
Liittyvät sanatMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa
Aiheesta muuallaMuokkaa
- elämäntapa Kielitoimiston sanakirjassa