Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

elämöinti (5-J)

  1. elämöiminen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈelæˌmøi̯nt̪i/
  • tavutus: e‧lä‧möin‧ti

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi elämöinti elämöinnit
genetiivi elämöinnin elämöintien
(elämöintein)
partitiivi elämöintiä elämöintejä
akkusatiivi elämöinti;
elämöinnin
elämöinnit
sisäpaikallissijat
inessiivi elämöinnissä elämöinneissä
elatiivi elämöinnistä elämöinneistä
illatiivi elämöintiin elämöinteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi elämöinnillä elämöinneillä
ablatiivi elämöinniltä elämöinneiltä
allatiivi elämöinnille elämöinneille
muut sijamuodot
essiivi elämöintinä elämöinteinä
translatiivi elämöinniksi elämöinneiksi
abessiivi elämöinnittä elämöinneittä
instruktiivi elämöinnein
komitatiivi elämöinteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo elämöinni-
vahva vartalo elämöinti-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa