vointi
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈʋoi̯nt̪i/
- tavutus: voin‧ti
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | vointi | voinnit |
genetiivi | voinnin | vointien (vointein) |
partitiivi | vointia | vointeja |
akkusatiivi | vointi; voinnin |
voinnit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | voinnissa | voinneissa |
elatiivi | voinnista | voinneista |
illatiivi | vointiin | vointeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | voinnilla | voinneilla |
ablatiivi | voinnilta | voinneilta |
allatiivi | voinnille | voinneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | vointina | vointeina |
translatiivi | voinniksi | voinneiksi |
abessiivi | voinnitta | voinneitta |
instruktiivi | – | voinnein |
komitatiivi | – | vointeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | voinni- | |
vahva vartalo | vointi- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. vointi
|
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaahyvinvointi, pahoinvointi, yleisvointi