voiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaavoiminen (38)
- teonnimi verbistä voida
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | voiminen | voimiset |
genetiivi | voimisen | voimisten voimisien |
partitiivi | voimista | voimisia |
akkusatiivi | voiminen; voimisen |
voimiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | voimisessa | voimisissa |
elatiivi | voimisesta | voimisista |
illatiivi | voimiseen | voimisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | voimisella | voimisilla |
ablatiivi | voimiselta | voimisilta |
allatiivi | voimiselle | voimisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | voimisena (voimisna) |
voimisina |
translatiivi | voimiseksi | voimisiksi |
abessiivi | voimisetta | voimisitta |
instruktiivi | – | voimisin |
komitatiivi | – | voimisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | voimise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
voimis- |