Liite:Viron kielen kielioppi/Sanamuotojen muodostaminen

LUONNOS

Tämä esitys perustuu teoksen "Eesti keele käsiraamat" [EKKR] ^{EKI / ekk09} näkemykseen asiasta. Monia muitakin tapoja on.

Viron kirjakielen normin, "Eesti õigekekeelsussõnaraamat" esitys teemamuodoista ja analogiamuodoista: ÕS 2013 / PÕHIVORMID

Työkaluja

Eesti keele süntesaator / EKI

Viron sanojen taivutusmuotojen luonti.

Eesti keele morfanalüsaator / EKI

Viron sanojen taivutusmuotojen rakenteen analysointi.

Sanamuotojen rakenne

Alkumuoto

Viron kielen sana voi eri taivutusmuodoissa muuttua monin eri tavoin. Sanamuotojen perustaksi täytyy valita yksi kiinteä sanan tai sanan vartalon muoto, jonka perusteella esitetään säännöt sanan muiden muotojen muodostamiseksi. Tämä on alkumuoto (algvorm)

Nominien alkumuoto on yksikön nominatiivi, esimerkiksi siil, mõte, kirjanik, .tantsijatar

Verbien alkumuoto on ma-infinitiivin vartalo ennen infinitiivin tunnusta: ela(ma), näge(ma))

Lähteet

EKKR M 18 Algvorm
EKG osa 1, § 93 s.121

Teemamuodot ja analogiamuodot

Monet sanan taivutusmuodoista muodostuvat kaikissa sanoissa samojen perusteiden mukaan. Näiden "johdettujen" muotojen muodostamiseen ei kuitenkaan pelkkä sanan alkumuoto riitä. Lisäksi täytyy tietää sanan teemamuodot (põhivorm) ["perusmuoto"].

Sanojen kaikki taivutusmuodot koostuvat näistä teemamuodoista ja niiden perusteella johdettavista analogiamuodoista (analoogiavorm).

Analogiamuotojen johtamiseksi teemamuodoista täytyy tuntea kyseisen sanan tai sanan taivutustyypin muotojen muodostamiseen liittyvät säännöt ja tuntea poikkeukset.

Lähteet

EKKR M 20 Põhivormid ja analoogiavormid

Nominien teemamuodot

yksikön nominatiivi (ainsuse nimetav)
yksikön genetiivi (ainsuse omastav
yksikön partitiivi (ainsuse osastav)
yksikön lyhyt illatiivi, aditiivi (lühike ainsuse sisseütlev)
monikon genetiivi (mitmuse omastav)
monikon partitiivi (mitmuse osastav)

Teemamuotojen ja niiden vartaloiden perusteella voidaan muodostaa sanan kaikki sijamuodot:

Yksikön nominatiivi → yksilöllinen

Yksikön partitiivi → yksilöllinen

Yksikön lyhyt illatiivi → yksilöllinen

Yksikön genetiivi → yksikön sijamuodot sse-illatiivista alkaen ja monikon nominatiivi

Monikon genetiivi → de-monikon muodot illatiivista alkaen

Monikon partitiivi → vokaalimonikon muodot, muunnoksia voi esiintyä

Yksilöllisten teemamuotojen perusteella ei voi muodostaa muita muotoja.

Lähteet

EKKR M 111 Analoogiaseosed käändsõna paradigmas

Verbien teemamuodot

Verbin taivutusmuodot, katso ÕS 2013 Käändsõna vormistik

TEEMAMUODOT

ma-infinitiivi [esim. lugema]
da-infinitiivi [lugeda]
indikatiivin preesensin yksikön 3. persoona [loeb]^SVSSK
indikatiivin preesensin passiivi (kindla kõneviisi umbisikulise tegumoe olevik) [loetakse

Esimerkkejä

Tämän esityksen esimerkkiverbi lubama

rakennesimerkkejä <elama, kinkima, vestlema, hüppama>

ma-infinitiivi (ma-tegevusnimi) lubama

<esim. ela/ma, kinki/ma, vestle/ma>

da-infinitiivi (da-tegevusnimi) lubada

<ela/da, kinki/da, vestel/da, hüpa/ta>

indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto (kindla kõneviisi oleviku ainsuse 3. pööre) loeb

<ela/b, kinki/b, vestle/b, hüppa/b>

indikatiivin preesensin passiivi (kindla kõneviisi umbisikulise tegumoe olevik) lubatakse

<ela/takse, kingi/takse, veste/dakse >
[aikaisemmin passiivin partisiipin preesens, tud-partisiippi lubatud>]

Teemamuotojen ja niiden vartaloiden perusteella voidaan muodostaa verbien muut muodot:

ma-infinitiivi →

ma-infinitiivin sijamuodot (käändevormid)

<luba/mas, ela/mas, kinki/mas, vestle/mas>

<luba/mast, ela/mast, kinki/mast, vestle/mast>

<luba/maks, ela/maks, kinki/maks, vestle/maks>

<luba/mata, ela/mata, kinki/mata, vestle/mata>

aktiivin indikatiivin imperfekti (isikulise tegumoe kindla kõneviisi lihtminevik)

<luba/sin, ela/sin, kinki/sin, vestle/sin<

kvotatiivin preesens (kaudse kõneviisi olevik) [epäsuoran tapaluokan preesens]

<ela/vat, kinki/vat, vestle/vat)

aktiivin partisiipin preesens (isikulise tegumoe oleviku kesksõna) [v-partisiippi]

<ela/v, kinki/v, vestle/v>

da-infinitiivi →

des-muoto (des-vorm)

<ela/des, kinki/des, vestel/des>

imperatiivin yksikön 3. persoona (käskiva kõneviisi ainsuse 3. pööre)

imperatiivin monikko (käskiva kõneviisi mitmus)

jussiivin preesens (möönva kõneviisi olevik) [epäsuoran imperatiivin preesens]

aktiivin partisiipin perfekti (isikulise tegumoe mineviku kesksõna) [nud-partisiippi]

konditionaalin perfekti (tingiva kõneviisi minevik)

kvotatiivin perfekti (kaudse kõneviisi minevik)

indikatiivin preesensin yksikön 3. persoona →

muut indikatiivin preesensin muodot (kindla kõneviisi oleviku pöörded)

imperatiivin yksikön 2. persoona (käskiva kõneviisi ainsuse 2. pööre)

konditionaalin preesens (tingiva kõneviisi olevik)

preesensin passiivi →

muut passiivin muodot (umbisikulise tegumoe vormid)

Lisäksi on 27 epäsäännöllstä verbiä, joiden muodostamiseen edelläolevat teema- ja analogiamuodot eivät riitä: laskma, pidama, pesema, kusema, tegema, nägema, tulema, panema, surema, olema, minema sekä 16 võima-, saama-, käima- ja jooma-tyyppien verbiä.

Lähteet

EKKR M 112 Analoogiaseosed pöördsõna paradigmas

Esimerkkejä

Nominien teemamuodot ja analogiamuodot

Lähde

Eesti keele Käsiraamat EKKR

Selityksiä

[.] esimerkiksi [.jalg], piste tavun edessä = III kestoaste

yksikön nominatiivi	.jalg	saabas	kala

yksikön genetiivi	jala	.saapa	kala
yksikön illatiivi	jala/sse	.saapa/sse	kala/sse
yksikön inessiivi	jala/s	.saapa/s	kala/s
yksikön elatiivi	jala/st	.saapa/st	kala/st
yksikön allatiivi	jala/le	.saapa/le	kala/le
yksikön adessiivi	jala/l	.saapa/l	kala/l
yksikön ablatiivi	jala/lt	.saapa/lt	kala/lt
yksikön translatiivi	jala /ks	.saapa/ks	kala/ks
yksikön terminatiivi	jala/ni	.saapa/ni	kala/ni
yksikön essiivi	jala/na	.saapa/na	kala/na
yksikön abessiivi	jala/ta	.saapa/ta	kala/ta
yksikön komitatiivi	jala/ga	.saapa/ga	kala/ga
monikon nominatiivi	jala/d	.saapad	kala/d

yksikön partitiivi	.jalga	saabast	kala

yksikön lyhyt illatiivi	.jalga	x	x

monikon genetiivi	.jalga/de	saabas/te	kala/de
monikon illatiivi	.jalga/desse	saabas/tesse	kala/desse
monikon inessiivi	.jalga/des	saabas/tes	kala/des
monikon elatiivi	.jalga/dest	saabas/test	kala/dest
monikon allatiivi	.jalga.dele	saabas/tele	kala/dele
monikon adessiivi	.jalga/del	saabas/tel	kala/del
monikon monikon ablatiivi	.jalga/delt	saabas/telt	kala/delt
monikon translatiivi	.jalga/deks	saabas/teks	kala/deks
monikon terminatiivi	.jalga/deni	saabas/teni	kala/deni
monikon essiivi	.jalga/dena	saabas/tena	kala/dena
monikon abessiivi	.jalga/deta	saabas/teta	kala/deta
monikon komitatiivi	.jalga/dega	saabas/tega	kala/dega

monikon partitiivi	.jalga .jalga/sid	.saapa/id	kalu kala/sid
vokaalimonikon illatiivi	x	.saapa/isse	x
vokaalimonikon inessiivi	x	.saapa/is	x
vokaalimonikon elatiivi	x	.saapa/ist	x
vokaalimonikon allatiivi	x	.saapa/ile	x
vokaalimonikon adessiivi	x	.saappa/il	x
vokaalimoniko ablatiivi	x	.saapa/ilt	x
vokaalimonikon translatiivi	x	.saapa/iks	x
vokaalimonikon terminatiivi	x	.saapa/ini	x
vokaalimonikon essiivi	x	.saapa/ina	x

Verbien teemamuodot ja analogiamuodot

Katso Viron verbien teemamuodot ja analogiamuotojen muodostaminen

Kirjallisuus

EKG Eesti keele grammatika. 1, Morfoloogia ; Sõnamoodustus / Mati Erelt ... [et al.] ; trükki toimetanud Mati Erelt ... [et al.]. – Tallinn : Eesti Teaduste Akadeemia Keele ja Kirjanduse Instituut, 1995. 659 s. – ISBN 9985-9002-2-7

EKKR Eesti keele käsiraamat / Mati Erelt, Tiiu Erelt, Kristiina Ross Tallinn : Eesti Keele Sihtasutus, 2007 (Tallinn : Pakett) 726 lk. – 21 cm ISBN/ISSN: 9789985792100

Verkkoversio Eesti keele käsiraamat

Viron kielioppi / Hannu Remes : Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo 1983 : ISBN 951-0-11982-2
Muodot kontrastissa. Suomen ja viron vertailevaa taivutusmorfologiaa / Hannu Remes 2009 ISBN 978-951-42-9150-0 (PDF) ladattava PDF