minema

Katso myös: minemä

Viro

Verbi

minema (inf minna, yks 1 lähen)

1. mennä

   Kuhu sa lähed? – Minne menet?

2. kulkea, kävellä; (vanh., ylätyyli) käydä
3. lähteä

   Ta läks koju. – Hän lähti kotiin.

4. mennä t. muuttua jonkinlaiseksi

   Ilm läheb palavaks. – Sää muuttuu helteiseksi.

   Läheb aina hullemaks. – Aina hullummaksi menee.

Taivutus

• ÕS 2018 tyyppi 36 tulema, epäsäännöllinen

Taivutusmuotoja	Otsikkoteksti
ma-infinitiivi	minema
da-infinitiivi	minna
preesensin yksikön 3. persoona	läheb
imperfektin yksikön 1. persoona	läksin
imperfektin yksikön 3. persoona	läks
imperatiivin yksikön 3. persoona	mingu
v-partisiippi	minev
nud-partisiippi	läinud
preesensin passiivi	minnakse
tud-partisiippi	mindud
imperatiivin yksikön 2. persoona	mine
imperatiivin monikon 1. persoona	mingem ja läki ja lähme
imperatiivin monikon 1. persoona kieltomuoto	ärgem mingem ja ärgem lähme

Liittyvät sanat

• (teonnimi) minemine

Johdokset

• (substantiivi) minek
• (substantiivi) läinu

Yhdysverbit

• kokku minema, lahti minema, välja minema, ära minema, ümber minema

Aiheesta muualla

• [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik : minema [1] [mm. päämuodot ja taivutuskaavio]
• minema Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)