asuja
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaasuja (10)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈɑsujɑ/
- tavutus: a‧su‧ja
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | asuja | asujat |
genetiivi | asujan | asujien (asujain) |
partitiivi | asujaa | asujia |
akkusatiivi | asuja; asujan |
asujat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | asujassa | asujissa |
elatiivi | asujasta | asujista |
illatiivi | asujaan | asujiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | asujalla | asujilla |
ablatiivi | asujalta | asujilta |
allatiivi | asujalle | asujille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | asujana | asujina |
translatiivi | asujaksi | asujiksi |
abessiivi | asujatta | asujitta |
instruktiivi | – | asujin |
komitatiivi | – | asujine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | asuja- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- asuja Kielitoimiston sanakirjassa
Viro
muokkaaSubstantiivi
muokkaaasuja
- (tekijännimi) Kantaverbi asuma; yhdyssanoissa ja -ilmauksissa muuttaja
- tööle asuja - työhön johonkin muuttava; "työsiirtolainen
- siirtolainen; uudisasukas
- Synonyymi ümberasuja, (vanh.) asunik
- asukas