SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

asunto (1-J)

  1. paikka, jossa asutaan

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈɑsunt̪o/, [ˈɑ̝sʷun̪t̪ʷo̞]
  • tavutus: a‧sun‧to

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi asunto asunnot
genetiivi asunnon asuntojen
partitiivi asuntoa asuntoja
akkusatiivi asunto;
asunnon
asunnot
sisäpaikallissijat
inessiivi asunnossa asunnoissa
elatiivi asunnosta asunnoista
illatiivi asuntoon asuntoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi asunnolla asunnoilla
ablatiivi asunnolta asunnoilta
allatiivi asunnolle asunnoille
muut sijamuodot
essiivi asuntona asuntoina
translatiivi asunnoksi asunnoiksi
abessiivi asunnotta asunnoitta
instruktiivi asunnoin
komitatiivi asuntoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo asunno-
vahva vartalo asunto-
konsonantti-
vartalo
-

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

asumisoikeusasunto, asunnonhaltija, asunnonvälitys, asunto-oikeus, asunto-olot, asunto-osake, asunto-osakeyhtiö, asunto-osoite, asuntoalue, asuntoauto, asuntoetu, asuntohotelli, asuntohygienia, asuntohyönteinen, asuntohämähäkki, asuntokanta, asuntokatu, asuntokortteri, asuntokoulu, asuntokulttuuri, asuntokunta, asuntokurjuus, asuntokysymys, asuntolaina, asuntolaiva, asuntoluotto, asuntomessut, asuntomurto, asuntopalsta, asuntoperävaunu, asuntopolitiikka, asuntopula, asuntorakennus, asuntorakentaminen, asuntoryhmä, asuntosäästäjä, asuntosäästäminen, asuntotalo, asuntotila, asuntotontti, asuntotuotanto, asuntotutanto, asuntotyyppi, asuntovaunu, asuntoviljelystila, asuntoyhteisö, asuntoyhtiö, edustusasunto, ensiasunto, henkilökunta-asunto, ihmisasunto, kakkosasunto, kaupunkiasunto, kerrostaloasunto, kesäasunto, kouluasunto, laitosasunto, loma-asunto, lomaosakeasunto, luksusasunto, luola-asunto, naapuriasunto, omistusasunto, opiskelija-asunto, osakeasunto, palveluasunto, perheasunto, pienasunto, pientaloasunto, poikamiesasunto, soluasunto, suntoreservi, talviasunto, tilapäisasunto, toveriasunto, tukiasunto, työläisasunto, työsuhdeasunto, työväenasunto, vapaa-ajanasunto, virka-asunto, vuokra-asunto, yhteisasunto, yksityisasunto

IdiomitMuokkaa

  • Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto.

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • asunto Kielitoimiston sanakirjassa

EspanjaMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

asunto m. (monikko asuntos)

  1. asia, tehtävä, toimi, liiketoimi
  2. aihe, teema
  3. tapaus