Adjektiivi

muokkaa

tehtävä

  1. sellainen, joka on toteutettava tai sellaiseksi annettu

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈt̪eht̪æʋæ/
  • tavutus: teh‧tä‧vä

Etymologia

muokkaa
  • 1. partisiippi verbistä tehdä pass.

Aiheesta muualla

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

tehtävä (10)

  1. asia, joka pitää tai on tarkoitus tehdä
    Kannatuksen saaminen hankkeelle osoittautui haasteelliseksi tehtäväksi.
    Tehtävä 5 oli erityisen kimurantti.
  2. palvelussuhteeseen perustuva toimeksianto
  3. käyttötarkoitus, funktio

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tehtävä tehtävät
genetiivi tehtävän tehtävien
(tehtäväin)
partitiivi tehtävää tehtäviä
akkusatiivi tehtävä;
tehtävän
tehtävät
sisäpaikallissijat
inessiivi tehtävässä tehtävissä
elatiivi tehtävästä tehtävistä
illatiivi tehtävään tehtäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi tehtävällä tehtävillä
ablatiivi tehtävältä tehtäviltä
allatiivi tehtävälle tehtäville
muut sijamuodot
essiivi tehtävänä tehtävinä
translatiivi tehtäväksi tehtäviksi
abessiivi tehtävättä tehtävittä
instruktiivi tehtävin
komitatiivi tehtävine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo tehtävä-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

missio

Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

aakkostehtävä, alkutehtävä, edustustehtävä, elämäntehtävä, erikoistehtävä, esitehtävä, harjoitustehtävä, hoitotehtävä, huoltotehtävä, hätätehtävä, jatkotehtävä, joukkotehtävä, julkistehtävä, kasvatustehtävä, kilpatehtävä, koetehtävä, kotitehtävä, koulutehtävä, kunniatehtävä, kutsumustehtävä, käännöstehtävä, lakitehtävä, laskutehtävä, lentotehtävä, lisätehtävä, luottamustehtävä, monivalintatehtävä, muutostehtävä, päätehtävä, rauhanturvatehtävä, ristisanatehtävä, rutiinitehtävä, salatehtävä, taistelutehtävä, tehtäväalue, tehtäväjoukko, tehtäväkenttä, tehtäväkierto, tehtäväkori, tehtävänkuvaus, tehtäväpalkki, tehtäväpiiri, tehtävävalikko, tehtäväšakki, työtehtävä, täydennystehtävä, valintatehtävä, vartiotehtävä, virka-aputehtävä, virkatehtävä, älytehtävä, šakkitehtävä

  alkuarvotehtävä

Aiheesta muualla

muokkaa

tehtävä

  1. (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä tehdä

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tehtävä tehtävät
genetiivi tehtävän tehtävien
(tehtäväin)
partitiivi tehtävää tehtäviä
akkusatiivi tehtävä; tehtävän tehtävät
sisäpaikallissijat
inessiivi tehtävässä tehtävissä
elatiivi tehtävästä tehtävistä
illatiivi tehtävään tehtäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi tehtävällä tehtävillä
ablatiivi tehtävältä tehtäviltä
allatiivi tehtävälle tehtäville
muut sijamuodot
essiivi tehtävänä tehtävinä
translatiivi tehtäväksi tehtäviksi
abessiivi tehtävättä tehtävittä
instruktiivi tehtävin
komitatiivi tehtävine