Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kortteeri (6)[1]

  1. majapaikka

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkort̪ːeːri/
  • tavutus: kort‧tee‧ri

Etymologia muokkaa

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kortteeri kortteerit
genetiivi kortteerin kortteerien
kortteereiden
kortteereitten
partitiivi kortteeria kortteereita
kortteereja
akkusatiivi kortteeri;
kortteerin
kortteerit
sisäpaikallissijat
inessiivi kortteerissa kortteereissa
elatiivi kortteerista kortteereista
illatiivi kortteeriin kortteereihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kortteerilla kortteereilla
ablatiivi kortteerilta kortteereilta
allatiivi kortteerille kortteereille
muut sijamuodot
essiivi kortteerina kortteereina
translatiivi kortteeriksi kortteereiksi
abessiivi kortteeritta kortteereitta
instruktiivi kortteerein
komitatiivi kortteereine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kortteeri-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

kaupunkikortteeri, kirkkokortteeri, koulukortteeri, kortteerilainen, kortteerimies, kortteeripaikka, kortteeritalo, kortteeritoveri, kortteeriväki, markkinakortteeri, talvikortteeri, yökortteeri

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6