kotikontu

Suomi

Substantiivi

kotikontu (1-J)

1. kotipaikka, kotitienoot, kotiseutu

Ääntäminen

• IPA: /ˈkot̪iˌkont̪u/
• tavutus: ko‧ti‧kon‧tu

Etymologia

• yhdyssana sanoista koti ja kontu

Käännökset

1. kotikunnaat

englanti: home turf