poistin

Suomi

Substantiivi

poistin (33)

1. esine, aine tai asia, jota käytetään jonkin poistamiseen

Ääntäminen

• IPA: /ˈpoi̯st̪in/
• tavutus: pois‧tin

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

• kynsilakanpoistin, ihokarvanpoistin

Aiheesta muualla

• poistin Kielitoimiston sanakirjassa

Verbi

poistin

1. (taivutusmuoto) indikatiivin yksikön 1. persoonan imperfekti verbistä poistaa