purkittaa
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaapurkittaa (53-C) (taivutus[luo])[1]
- panna, säilöä purkkiin
- purkittaa punajuuret
- äänittää, erityisesti jokin kokonaisuus
- purkitettu Helsingin studiolla
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈpurkit̪ːɑːˣ/
- tavutus: pur‧kit‧taa
Liittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- substantiivit: purkittaminen
Aiheesta muualla
muokkaa- purkittaa Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 53-C