puukoura

Suomi

Substantiivi

puukoura (10)

1. traktorissa tai vastaavassa lisävarusteena käytettävä laite, joka kykenee tarttumaan katkaistujen puiden rankoihin ja siirtämään ne paikasta toiseen

Ääntäminen

• IPA: /ˈpuːˌkou̯rɑ/
• tavutus: puu‧kou‧ra

Etymologia

• yhdyssana sanoista puu ja koura