rajav

Viro

Substantiivi

rajav (gen rajava. part rajavat)

1. (kielitiede) terminatiivi, ulottumis- ja kestämisrajaa osoittava sijamuoto mm. virossa ja unkarissa

   Eesti keele rajava käände tunnus on ni, näiteks "öhtuni". – Viron terminatiivin tunnus on ni ...

Taivutus

• ÕS 2006 tyyppi 8 [vanha taivutustyyppi]

Liittyvät sanat

Synonyymit

• rajav kääne, terminatiiv

Verbi

rajav

1. (taivutusmuoto) Verbin rajama aktiivin partisiipin preesens (v-partisiippi).

Aiheesta muualla

• rajav Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)