Katso myös: rällätä

Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

rallata (73-C) (taivutus[luo])

  1. (arkikieltä) ajaa rallia
  2. (arkikieltä, kuvaannollisesti) olla ajelulla, ajella ympäriinsä

Verbi muokkaa

rallata

  1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä rallattaa
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä rallattaa
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä rallattaa