reiße

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä reißen
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä reißen
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä reißen
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä reißen