riistalintu

Suomi

Substantiivi

riistalintu

1. (metsästys) Luonnossa elävä lintulaji, jota metsästetään (yleensä ruoaksi). Kantoja saatetaan pitää yllä tarhaamalla.

   Ravintolassa tarjottava riistalintu saattaa olla peräisin suoraan tarhasta.

Ääntäminen

• IPA: /ˈriːst̪ɑˌlint̪u/
• tavutus: riis‧ta‧lin‧tu

Etymologia

yhdyssana sanoista riista ja lintu

Käännökset

1. Luonnossa elävä lintulaji, jota metsästetään (yleensä ruoaksi). Kantoja saatetaan pitää yllä tarhaamalla

viro: jahilind

Liittyvät sanat

• riista, lintu

Aiheesta muualla

• riistalintu Kielitoimiston sanakirjassa