riitinki

Suomi

Substantiivi

riitinki (5-G) (monikko riitingit)

(vanhahtava) piirustus, usein monikollisena
Rakennusmestari laati riitingit ja sitten haettiin mökille lupa.

Ääntäminen

IPA: /ˈriːt̪iŋki/
tavutus: rii‧tin‧ki

Etymologia

ruotsin sanasta ritning

Käännökset

1. vanhahtava: piirustus, usein monikollisena

Aiheesta muualla

riitinki Kielitoimiston sanakirjassa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=riitinki&oldid=4173577”