roihuta

Suomi

Verbi

roihuta (74) (taivutus[luo])

1. palaa suurilla ja loimuavilla liekeillä

Ääntäminen

• IPA: /ˈroi̯hut̪ɑˣ/
• tavutus: roi‧hu‧ta

Käännökset

1. palaa suurilla ja loimuavilla liekeillä

englanti: blaze, flare

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: roihuaminen

Aiheesta muualla

• roihuta Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 227 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa