Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

roikua (52-D) (taivutus[luo])

  1. (intransitiivinen, puhekieltä) synnyttää kovaa (erityisesti epätasaisesti kaikuvaa dynaamista) ääntä
  2. (intransitiivinen, murteellinen) räiskyä

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈroi̯kuɑˣ/
  • tavutus: roi‧ku‧a

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • roikua Kielitoimiston sanakirjassa