rukis

Viro

Substantiivi

rukis (gen rukki, part rukist)

1. ruis

   Kombain läks rukkisse, 'rukist lõikama'. – Puimuri lähti ruispellolle, 'rukiinkorjuuseen'.

   Rukis on maja peremees. – Ruis on talon isäntä.

Taivutus

• ÕS 2013 tyyppi 7e (rukis)

Sijamuotoja	Yksikkö	Monikko
Nominatiivi	rukis	rukkid
Genetiivi	rukki	rukiste
Partitiivi	rukist	rukkeid
Illatiivi	rukkisse	rukistesse rukkeisse

• teemamuodot lihavoitu

Taivutustyypin adjektiivien vertailuasteet

• katso armas

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

• jaanirukis, seemnerukis, suvirukis, talirukis, uudserukis
• rukkilill, rukkileib, rukkijahu, rukkipüül, rukkirääk

Aiheesta muualla

• rukis Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa
• rukis sanastossa "[PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik"