ruis
SuomiMuokkaa
SubstantiiviMuokkaa
- leipäruis, viljakasvi (Secale cereale)
- Euroopan tärkeimmät rukiin viljelyalueet.
- (yleisesti) mikä tahansa rukiiden (Secale) suvun kasvi
ÄäntäminenMuokkaa
- IPA: /ˈruis/ tai /ˈrui̯s/
- tavutus: ru‧is / ruis
TaivutusMuokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ruis | rukiit |
| genetiivi | rukiin | rukiiden rukiitten |
| partitiivi | ruista | rukiita |
| akkusatiivi | ruis; rukiin |
rukiit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | rukiissa | rukiissa |
| elatiivi | rukiista | rukiista |
| illatiivi | rukiiseen | rukiisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | rukiilla | rukiilla |
| ablatiivi | rukiilta | rukiilta |
| allatiivi | rukiille | rukiille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | rukiina | rukiina |
| translatiivi | rukiiksi | rukiiksi |
| abessiivi | rukiitta | rukiitta |
| instruktiivi | – | rukiin |
| komitatiivi | – | rukiine- + omistusliite |
EtymologiaMuokkaa
vanha germaaninen laina[1]
KäännöksetMuokkaa
1. Secale cereale
Liittyvät sanatMuokkaa
JohdoksetMuokkaa
- adjektiivit: rukiinen
YhdyssanatMuokkaa
juhannusruis, kevätruis, ruishiutale, ruisjauho, ruiskaunokki, ruiskorppu, ruiskukka, ruislajike, ruisleipä, ruislimppu, ruislintu, ruispelto, ruispuuro, ruisrääkkä, ruissato, ruissihtijauho, ruisvehnä, rukiinjyvä, rukiinolki, rukiinsiemen, rukiinviljely, siemenruis, syysruis
IdiomitMuokkaa
- olla ruista ranteessa
Aiheesta muuallaMuokkaa
- ruis Kielitoimiston sanakirjassa
ViitteetMuokkaa
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 359. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.