näkkileipä

Suomi

Substantiivi

näkkileipä (10-E)

1. kovaa kuivattua litteää rukiista valmistettua leipää

Etymologia

ruotsin kielen samaa tarkoittavasta sanasta knäckebröd < knäck ('(k)näkki; työkalu, jolla leipään on painettu taittamista helpottava kuvio') + bröd ('leipä')

Käännökset

1. kovaa kuivattua litteää rukiista valmistettua leipää

englanti: crispbread, crisp bread ruotsi: knäckebröd

turkki: gevrek ekmek

Liittyvät sanat

Synonyymit

• (arkikieltä) näkkäri

Aiheesta muualla

• näkkileipä Kielitoimiston sanakirjassa
• Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Näkkileipä. Kotimaisten kielten keskus