runebergintorttu

Suomi

Runebergintorttu

Substantiivi

runebergintorttu

1. mantelilla ja arrakkipunssilla tai rommilla maustettu sylinterin muotoinen leivonnainen, joka kuuluu erityisesti Runebergin päivän perinteisiin

Ääntäminen

• IPA: /ˈruːneˌberinˌt̪ort̪ːu/

Etymologia

• yhdyssana osista Runeberg (genetiivi) ja torttu; Suomen kansallisrunoilijan Johan Ludvig Runebergin mukaan

Käännökset

1. Runebergin päivän perinteisiin kuuluva leivonnainen

englanti: Runeberg torte

ruotsi: runebergstårta

Aiheesta muualla

• runebergintorttu Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 5505 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa