torttu
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- makea leivonnainen, jonka sisällä on täytettä
- Tortut leivotaan usein voi- tai murotaikinasta.
- (murteellinen) piirakka
- (puhekieltä) uloste
- olla vääntämässä torttua
- vääntää tortut
- (puhekieltä) emätin
- torttua hellästi kostuttaa
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈt̪ort̪ːu/
- tavutus: tort‧tu
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | torttu | tortut |
genetiivi | tortun | torttujen |
partitiivi | torttua | torttuja |
akkusatiivi | torttu; tortun |
tortut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tortussa | tortuissa |
elatiivi | tortusta | tortuista |
illatiivi | torttuun | torttuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tortulla | tortuilla |
ablatiivi | tortulta | tortuilta |
allatiivi | tortulle | tortuille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | torttuna | torttuina |
translatiivi | tortuksi | tortuiksi |
abessiivi | tortutta | tortuitta |
instruktiivi | – | tortuin |
komitatiivi | – | torttuine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | tortu- | |
vahva vartalo | torttu- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaruotsin sanasta tårta < ranskan tarte.[1]
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaa- aprikoositorttu, hedelmätorttu, joulutorttu, juustotorttu, jäätelötorttu, kääretorttu, luumutorttu, omenatorttu, rullatorttu, runebergintorttu, torttutaikina, unelmatorttu
Aiheesta muualla
muokkaa- torttu Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 377. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.