Suomi muokkaa

Katso artikkeli Piirakka Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Piirakka

Substantiivi muokkaa

piirakka (14-A)

  1. makea tai suolainen täytetty pienehkö leivonnainen, jossa on taikinasta valmistettu kuori
    Äiti leipoi eilen piirakoita.
  2. kakkua muistuttava, päältä avoin leivonnainen
  3. (slangia) naisen häpy

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈpiːrɑkːɑ/
  • tavutus: pii‧rak‧ka

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi piirakka piirakat
genetiivi piirakan piirakoiden
piirakoitten
piirakkojen
(piirakkain)
partitiivi piirakkaa piirakoita
piirakkoja
akkusatiivi piirakka;
piirakan
piirakat
sisäpaikallissijat
inessiivi piirakassa piirakoissa
elatiivi piirakasta piirakoista
illatiivi piirakkaan piirakkoihin
piirakoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi piirakalla piirakoilla
ablatiivi piirakalta piirakoilta
allatiivi piirakalle piirakoille
muut sijamuodot
essiivi piirakkana piirakkoina
piirakoina
translatiivi piirakaksi piirakoiksi
abessiivi piirakatta piirakoitta
instruktiivi piirakoin
komitatiivi piirakoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo piiraka-
vahva vartalo piirakka-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

slaavilainen laina[1], vrt. venäjän пирог (piróg), latvian pīrāgs, liettuan pyragas ja puolan pirogi

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yläkäsitteet muokkaa
Lähikäsitteet muokkaa
Synonyymit muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 365. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.