Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

rupeama (10)

  1. epämääräisen pituinen ajanjakso työskentelyä; kahden aterian välinen työaika[1]
    Edessä on pitkä rupeama.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈrupeˌɑmɑ/
  • tavutus: ru‧pe‧a‧ma

Etymologia muokkaa

johdos sanasta ruveta (rupea- + -ma)

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • rupeama Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 346. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.