SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

rupeama (10)

  1. epämääräisen pituinen ajanjakso työskentelyä; kahden aterian välinen työaika[1]
    Edessä on pitkä rupeama.

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈrupeˌɑmɑ/
  • tavutus: ru‧pe‧a‧ma

EtymologiaMuokkaa

johdos sanasta ruveta (rupea- + -ma)

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

YhdyssanatMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • rupeama Kielitoimiston sanakirjassa

ViitteetMuokkaa

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 346. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.